Kirjoittanut Rami Lautaoja Päivitetty
Yhä useampi saa vastauksensa tekoälyltä. Vastaus voi tulla hakukoneen AI-yhteenvedosta tai tekoälypalvelusta, kuten ChatGPT:stä, Geministä, Claudesta, Microsoftin Copilotista tai Perplexitystä.
Hakukoneissa näkyminen tarkoitti hakukonenäkyvyyttä. Sitä parannettiin hakukoneoptimoinnilla, jotta sivu löytyisi hakutulosten kärjestä. Tekoälynäkyvyys toimii samalla periaatteella. Tekoälyoptimoinnin tavoite on saada yritys mukaan tekoälyn vastaukseen.
Tiedonhaku on laajentunut hakukoneesta someen ja tekoälyyn
Aiemmin kirjoitimme hakusanan hakukoneeseen ja valitsimme tuloksista sopivimman. Suomessa se tarkoitti käytännössä Googlea, ja siksi puhutaan googletuksesta. Googlen osuus hakukoneiden hauista oli koko 2010-luvun yli 95 prosenttia (avautuu uudessa välilehdessä), joten muille jäi murusia. Vuodesta 2025 lähtien osuus on ollut alle 90 prosenttia, ja keväällä 2026 se kävi alimmillaan 83 prosentissa (avautuu uudessa välilehdessä).
Sitten aloimme hakea tietoa, suosituksia ja kokemuksia myös somesta. Nyt Google tiivistää (avautuu uudessa välilehdessä) vastauksen tulosten yläpuolelle AI-yhteenvedoksi, ja moni kysyy asiansa suoraan tekoälypalvelulta.
Yhä harvempi klikkaa yksittäiselle sivustolle asti, ja siksi puhutaan Zero-Click-ilmiöstä eli nollaklikkauksesta. Ihminen saa vastauksensa käymättä sivustolla lainkaan. Vastaus tulee milloin sosiaalisesta mediasta, milloin hakukoneen AI-yhteenvedosta tai tekoälypalvelun vastauksesta.
Tekoälyltä kysyminen on etsimisen ulkoistamista
Kun kysyn tekoälyltä, en enää selaa lähteitä itse. Annan koneen lukea ne puolestani ja luotan sen tiivistelmään. Seuraavaksi sama työ siirtyy agenteille, jotka etsivät ja vertailevat vaihtoehtoja jo ennen kuin ihminen ehtii itse aloittaa.
Tietoa haetaan siis edelleen, mutta nyt koko prosessi on ulkoistettu koneelle. Tekoälyä voi toki ohjata tarkentavilla kysymyksillä, jolloin vastaus osuu lähemmäs omaa tarvetta.
Mistä tekoäly hakee tietonsa?
Tekoälyn botit käyvät läpi samoja lähteitä kuin ihminenkin. Niitä ovat verkkosivut, some, arvostelut, uutiset ja keskustelut. Siksi yksi kanava ei riitä. Yhdenmukainen tieto monessa paikassa on tekoälynäkyvyyden perusta.
Tekoäly saa tietonsa kahta reittiä. Osa on opittu koulutusaineistosta, joka on kerätty verkosta ennen mallin julkaisua. Osa haetaan verkosta vasta, kun ihminen esittää kysymyksen. Silloin tekoäly käyttää usein hakukonetta apunaan. Esimerkiksi Googlen AI-yhteenveto nojaa Googlen hakutuloksiin (avautuu uudessa välilehdessä) ja Microsoftin Copilot Bingiin (avautuu uudessa välilehdessä).
Siksi hakukoneoptimointi ei ole menettänyt merkitystään. Sivu, jota hakukone ei löydä, jää helposti myös tekoälyn ulottumattomiin.
Tekoäly ei myöskään nojaa pelkästään siihen, mitä yritys kertoo itsestään. Se vertaa sitä siihen, mitä muut yrityksestä sanovat. Maininta uutisessa, asiakkaan arvio tai keskusteluketju voi painaa enemmän kuin oma mainosteksti.
Tekoälyn suositus voi ratkaista kaupan
Olennaista on, löytyykö yritys vai ei, kun asiakas pyytää tekoälyltä suositusta. Jos vastauksessa mainitaan vain kilpailijat, asiakas ei välttämättä koskaan päädy sivustolle tai edes tiedä yrityksen olemassaolosta.
Hakutuloksissa oli kymmenen linkkiä ja niiden alla lisää. Tekoäly antaa usein vain muutaman vaihtoehdon. Lista on lyhyempi, joten sille pääseminen on entistä tärkeämpää.
Yhtä tärkeää on se, mitä tekoäly yrityksestä kertoo. Jos tieto on vanhentunutta tai ristiriitaista, asiakas saa väärän kuvan jo ennen ensimmäistä yhteydenottoa.
Tekoälynäkyvyys on osa työtäni
Olen tehnyt digimarkkinointia yli 17 vuotta, ja löydettävyys on kulkenut mukana koko ajan. Se kiinnostaa minua, koska se on niin sanottua ilmaista näkyvyyttä, joka ei kuluta budjettia mainosalustoille. Pidän mainontaa usein budjetin tuhlaamisena. Pitkä kokemus mainonnasta on kuitenkin opettanut minut arvioimaan, milloin se sopii ja milloin rahat kannattaa käyttää muuhun.
Olen kouluttanut 2010-luvun alusta lähtien useita kymmeniä viestinnän ja mainonnan ammattilaisia hakukoneoptimointiin ja erityisesti hakukoneystävälliseen sisällöntuotantoon. Nykyään opetan myös ammattikorkeakouluopiskelijoille, miten tekoälyoptimointi ja tekoälynäkyvyys toimivat. Työskentelen näiden asioiden parissa jatkossakin.